Pari viikkoa olen nyt ollut opiskelija. Ryhmä on ihan ok ja ihmiset ovat ja käyttäytyvät kuten aikuiset. Aluksi oli kaikenlaisia testejä. Oli englannin - ja ruotsin tasotesti, matematiikan oppimisvaikeudesta kertova testi, lukihäiriön tunnistamistesti. Lisäksi yritettiin saada läpi tietokoneen "ajokortin" neljä testiä. Ihan hyvin onnistuin ja osaaminen oli sitä mitä kuvittelinkin. Myös henkilökohtainen opintosuunnitelma on laadittu ja nyt sitten aletaan  mennä yksiöidysti opien valintojen mukaan.

Toki opinnot voivat olla jollekin haastavia mutta kun itse oli jo keväällä taloushallinon perusteet- koulutuksessa niin samoja asioita tuntuisi kuuluvan tähänkin. Kertaus on ihan hyväksi kun tuota ikääkin on. Opin toki asioita mutta joitain asioita pitää toistaa huomattavasti useammin ennen kuin jäävät mieleen. Olisin toivonut vähän tiiviimpääkin opiskelutahtia. Työssäoppiminen on vasta keväällä mutta itseä kiinnostaisi se jo nyt syksyllä. En tiedä rohkenenko jättäytyä niin monista koulutusryhmistä pois kun opettaja esitti, koska uuttakin asiaa on paljon. Ihan kivalta tuntuu vaivata päätään, varsinkin kun vielä on päässyt kaikesta jyvälle eikä mikään ole tuntunut mahdottomalta. Katsotaan sitten myöhemmin.

Parisuhde tuntuu vähän erilaiselta nyt kun minä olen se jolla on enemmän aikataulutettua menoa. Tuntuu, etten voisi käydä jumpalla illasta. Tämähän toki tarkoittaa, että ei nähdä kun vasta aika myöhäisellä mutta samahan tilanne oli silloin kun olin töissä. Ollaan toki käyty yhdessä kävelyllä mutta tuntuu, että minun pitäisi luopua useammin iltajumpista. Toki näin välillä teenkin ja vietämme aikaa yhdessä mutta välillä taas joudun odottelemaan häntä vuorostaan , kun on kuntoilemassa illasta.

Toinen asia mikä hieman mietityttää, on seksin selkeä väheneminen. Toki käytännössä poikani läsnäolo vaikuttaa mutta välillä tuntuu, että jokin muukin on vialla. Olemme lähdössä viikonloppuna mökkeilemään. Tarkoitus on käydä marjassa ja sienessä ja saunoa. Alkoholia oli puhe ottaa mukaan vain vähän, Minulla ei ole asian suhteen ongelmaa mutta puoliso  tuntuu olevan omasta käytöstään huolissaan. On antanut ymmärtää, että seksi saa odottaa tuonne asti mutta hieman ihmettelen, kun on ollut se aktiivinen puoli. Olen alkanut miettiä, että onko suhteemme arkipäiväistynyt vai onko hänellä esim ongelmia erektion/kiihottumisen suhteen, josta toivoisin kuitenkin, että voisi minulle kertoa. Tietynlaista pelkoa lisää se, että aiemmat suhteet ovat menneet poikki yhtä pitkän seurustelun jälkeen. Eli onko uutuudenviehätys hävinnyt vai onko oma mielikuvitus alkanut laukata liikaa.

Entisen työkaverin pääsy haastatteluun siinä työpaikassa, jota itsekin hain , aiheutti pientä toivottomuutta. Fakta taitaa olla, että yleisen haun kautta, on vaikeaa tai mahdotonta työllistyä. Itsellä on kaikki muu kohdallaan mutta ikää vain on liikaa. Minua ei halua edes haastatella ainakaan vakituiseen paikkaa. Jatkossa yritän päästä pieniin yhtiöihin ja määräaikaisuuksiin. Nyt siis tarkoitan työllistymistä tämän koulutuksen jälkeen. Vaikka koulutus on vasta alkanut en voi olla miettimättä mitä sitten jos en työllistykään sen jälkeen. Ansiosidonnaisen päivät kuluvat ja nykyisten menojen perusteella en voi millään pärjätä peruspäivärahalla. Asuntolaina ja muut asumiskulut haukkaavat jo 800 euroa, joten menoja on karsittava rajusti ja lainanmaksuaikatauluakin ehkä muutettava. En voi mitään ,että tunnen aika lailla negatiivisia tunteita entistä työnantajaa kohtaan. Kuka päätökset on tehnyt ei tiennyt minkälaisen ahdingon se toisen ihmisen elämään aiheuttaa. Tämä ainakin osoittaa, että vaikka kuinka olisi yrittänyt tehdä työnsä mallikkaasti, lähteä saa , eikä kukaan enää hetken kuluttua muista, että sellainen henkilö heillä on töissä ollut. Ne jotka jatkavat, yrittävät selvitä parhaansa mukaan ja entinen kolleega olisi vain ikävä muisto entisistä ajoista. Nyt tämä meni vähän ruikutuksen puolelle, ehkä seuraavan kerran vähän positiivisemmalla mielellä.