Harjoittelu päättyi ja nyt sitten vietän kesälomaa. Vähän jäi ristiriitaiset tunteet ja jatkon suhteen tilanne on epäselvä. Ohjaajani antoi välillä aika kriittistä palautetta ja sain käsityksen, ettei minuun oltu tyytyväisiä ja seuraava harjoittelujakso on poissuljettu heidän osaltaan. Pitää nyt sitten katsoa kysynkö sitä vielä syksyn mittaan vai oliko tuo lopullinen kanta. Ristiriita sen välillä mitä osasin ja kuinka itsenäisesti työskentelin oli aika suuri. Pidin itseäni vasta-alkajana ja en osannut ajatella, että minulle annettaisiin vastuuta tehdä tehtävät itsenäisesti näin lyhyen harjoittelun perusteella. Olisi vain ollut niin paljon helpompi lähteä syksyn opiskeluihin, jos tuo seuraavan jakson harjoittelupaikka olisi ollut jo sovittuna.

Teemme viikon Prahan matkan, jonne lähtevät oma kumppani ja hänen tyttärensä ja tyttärentyttärensä. Odotan matkaa innolla jo ihan sen takia, ettei täällä Suomessa ole ollut kovin kaksiset säät . Lähinnä kaipaan lämmintä ja eihän se auringonpaistekaan pahaksi ole. Suosimme joukkoliikennettä ja menemme Onnibussilla Helsinkiin ja palatessa tulemme junalla kotiin. Ihan kiva kun ei tarvitse ajaa ja meillä on vain käsimatkatavarat, joten niiden kanssa liikkuminen on helppoa.

Arki sujuu rutiinilla. Mieheni tosin tekee koko kesän töitä ja välillä tuntuu, että yhteistä aikaa on kovin vähän. Tänään mennään kesäteatteriin. Yksi esitys käytiin jo alkukesästä katsomassa ja ihan kivaa vaihteluahan se oli. Lähiseudulla on paljon tarjontaa mutta lippujen hinnat ovat aika kalliit jopa 30 euroa joten kovin monta näytelmää ei viitsi käydä katsomassa, kun rahat ovat muutoinkin tiukilla.

Puolisoni isä kuoli huhtikuussa ja nyt sitten ollaan raivattu hänen jäämistöään. Aika moinen homma. Omakotitalon kaikki varastotilat on täynnä tavaraa kymmeniltä vuosilta. Suurimmalla osalla ei ole mitään arvoa eli menevät roskiin. Jotain käyttökelpoista on saatu myytyä ja saatu siitä vaivan palkkaa. Talo itsessään on niin huonossa kunnossa, ettei siihe kannata remontteja tehdä. Nyt sitten yritetään saada se kaupaksi pelkän tontin hinnalla. Saa nähdä löytyykö ostaja ja kuinka nopeasti.

Olen aika lailla tiukka raha-asioiden suhteen mutta nyt sitten myönnyin lainaamaan puolisolle, kun tuntui, että rahat eivät millään riittäneet, kun piti maksaa myös hänen isältään perintään menneet laskut omien lisäksi. Teimme velkakirjat ja sovimme, että saan rahani, kun tuo isän talo on myyty. Laitoin kuitenkin ehdon, jossa lyhennykset alkavat ensi vuonna, jos kauppaa ei siihen mennessä synny. En tiedä hiertääkö tämä nyt hieman meidän välejä, kun toinen tuntuu olevan jonkinlaisessa kiitollisuudenvelassa. Vaikka asiasta ei olla puhuttu, tuntuu, että se vaikuttaa jossain taka-alalla.

Omat tuloni ovat myös pienenemään päin, kun korotetun ansiosidonnaisen päivät loppuivat. Ensi keväänä on sitten tuo 500 päivää täynnä ja hirvittää miten voin selvitä pelkällä peruspäivärahalla. Lainaa pitäisi maksaa pois ja pakolliset laskut. Vaikka olen yrittänyt karsia menoja , olen joutunut käyttämään säästöjäni jo nyt. Ne hupenevat edelleen, jos en pääse töihin. Toivottavasti saisin edes jonkinlaista pätkätyötä. Taitaa tuo ikä olla sillekin este. No siihen on vielä aikaa ja voihan sitä käydä hyvä tuuri ja löydän sellaisen harjoittelupaikan johon ehkä myöhemmin työllistyn.

Näin entistä työkaveri, joka myös opiskelee. Hänelläkin tuntui olevan huoli siitä miten pystyy viemään opinnot loppuun, kun ansiosidonnainen päättyy. Sitten on edessä opintorahalla ja -lainalla opiskelu. Ei ollut hänkään kovin valoisa työllistymisesnä suhteen. Ikää on kohta neljäkymmentä ja nuoret painavat ohi. Lisäksi hänen alansa työpaikkoja on vaikea löytää ainakin lähiseudulta. On ilmeisesti jo harkinnut muuttoa muualle mutta kun on puoliso, jolla on vakituinen työ,se ei ole ihan helppo ratkaisu.

Jos jotain hyvää tässä tilanteessa on niin nukkuminen ja unen laatu. Nukun levollisesti yöni ja herään virkeänä uuteen päivään. Myös elämänkumppanilla, joka jaksaa tukea ja kannustaa, kun tulee noita heikkoja hetkiä on todella suuri merkitys. Ilman häntä oma usko tulevaan olisi jo hiipunut aikoja sitten.

Kun matka on tehty odotan marjaretkiä ja jos siihen saisi vielä yhdistettyä mökkeilyn saunomisineen, niin elämä on taas mallillaan ja odotan elokuuta ja alkavia opintoja innolla.