Opiskelut ovat edenneet hyvin ja keväällä olisi kolmen kuukauden jakso työssäoppimista. Olen käynyt parin viime viikon aikana lähes 15 yritystä läpi ja melko laihoin tuloksin. Ilmainen harjoittelija ei kelpaa. Ovat joko valinneet jo sellaisen tai sitten eivät halua ottaa, kun on kiireinen aika ja harjoittelija syö vakituisen väen resursseja. Yhdessä yrityksessä johtaja sanoi, että ovat tehneet periaatepäätöksen, etteivät ota harjoittelijoita. Viime kevään koulutuksen suhteen tilanne oli sama. Ajattelin vain silloin, että kun kysessä oli niin lyhyt pätkä,6 viikkoa, tämä oli syynä nihkeyteen.

Toinen ongelma on, että isoissa yrityksissä ei tiedä kenen puoleen kääntyisi ja kun yrität soittaa annettuun numeroon,niin siinä ei vastata. En tiedä johtuuko kiireestä, palavereista vai siitä, että soittaja on tuntematon nimi. Vähän vain taas usko on koetuksella, sillä miten voin myöhemmin työllistyä palkalla, kun nyt en edes kelpaa ilmaisena apulaisena. Myös tuo kriteeri, missä opiskelee, tuntuu aiheuttavan valintaa. Osa haluaa vain ammattikorkeakoululaisen. En usko, että heidän tieto-taitonsa on yhtään sen parempi, mutta voi olla, että on huonoja kokemuksia tältä alemmalta asteelta ja ne sitten vaikuttavat vuosienkin päähän. Aika paljon varmaan riippuu itse henkilöstä, miten homma sujuu tai ei.

Parisuhde voi ihan hyvin. Puoliso on lähes joka päivä töissä ja tuntuu olevan välillä vähän väsähtänyt. On halunnut toimia eri hommissa eri työnantajalle ja nyt nämä molemmat tarvitsisivat samaan aikaan työntekijää.Yrittää siis ennättää tehtävästä toiseen. Kovin helposti ei näitä työtarjouksia voi hylätä, sillä pian ei puhelin enää soi, eikä kukaan pyytele töihin.

Meidän suhteessa tämä tarkoittaa, että nähdään vain aikaisin aamulla ja myöhään illalla ja usein toinen on niin väsynyt, että sänky on vain lepäämistä varten. Ymmärrän toki, mutta välillä tuntuu, että seksin kiinnostus on hänen osaltaan täysin loppunut. Haluaisin joskus edes hieman hyvänäpitoa, mutta hän ymmärtää sen aina ehdotuksena itse aktiin. Toki en itsekään ole aina oikealla fiiliksellä mutta tuntuu, että mennään koko ajan heikompaan suuntaan. Pitää varmaan ottaa asia puheeksi ja kysyä, enkö enää saa hänen halujaan heräämään .

Oman ongelmansa tuo  hänen dementoitunut isänsä, joka asuu yksin ja aiheuttaa välillä huolta. Milloin lääkkeet ovat jääneet ottamatta tai hakematta apteekista, välillä ruokavarat ovat lopussa. Myös vaatehuolto tuntuu olevan aika retuperällä. Tässä kun vielä kävi niin, että kaatui kodin lähellä, eikä päässyt omin avuin jaloilleen. Onneksi puolisoni sattui olemaan juuri silloin paikalla ja auttoi hänet kotiin. Talvi ja kylmä lisäävät huolta ennestään. Välillä puolisoni puhuu, että ehkä hänen isänsä pitäisi saada palvelutaloon, välillä taas on sitä mieltä,että parempi olla nykyisessä kodissa, ei sopeutuisi palvelutaloon, kun on ikänsä touhunnut jotain niin ulkosalla kuin sisällä.

Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja itse odotan ehkä enemmän, että se olisi ohi. Pitää laitella jouluruokia, siivota, hommata lahjoja. Jotenkin tuntuu, että ihan hölmöä, kun on aikuisista kysymys. Kivaahan on tietysti nähdä lapsiaan ja viettää heidän kanssaan yhteistä aikaa. Myös omat vanhempani odottavat tätä yhteistä aikaa. Ehkä omalla kohdallani fiilikset ovat vähän huonot, kun en tiedä miten taas näiden läheisten kanssa taiteilen. Oma tytär ei vieläkään tunnu hyväksyvän tätä elämänkumppania ja asumisjärjestelyt joulun aikaan tuottavat ongelmia, kun haluaisin viettää aikaa myös rakkaani kanssa. Toivottavasti kaikki järjestyy, eikä kukaan pahoita mieltään. Aion kyllä olla sen verran itsekäs, että vaadin myös minun toiveitani myös huomioitavan. Mitään riitaa tai välien rikkoontumista lapsiin en halua, mutta  heidän pitää ymmärtää, että minullakin on tässä vielä elämää elettävänä . Nyt vaan kumppani on eri kuin heidän isänsä.

Ollaan suunniteltu viikon matkaa tammi-helmikuulle. Toivottavasti toteutuu niin saadaan kumpikin ladata akkuja ja nauttia  kiireettä toistemme seurasta.