Joulua vietettiin perinteisesti omien lasten ja vanhempien kanssa. Vietiin kynttilät haudalle, syötiin joulupöydän herkkuja ja vaihdettiin lahjaja. Kaikki meni aluksi hienosti mutta puolisoni ei sitten osannut sanoa ei kiitos kun isäni innostui tarjoamaan hänelle aattona konjakkia. Humala oli huomattavissa rempseänä käytöksenä aattoiltana ja seuraavan päivänä piti lähteä hakemaan juomia krapulan korjailuun. Näin sitten meni joulunpyhät ja niiden jälkeen oli pakko pysyä selvänä koska oli töitä. Sain häneltä lahjaksi risteilyn Tallinnaan. Jännitin lähtöä ja sitä mitä tapahtuisi.Hän lupasi,että nyt ei sitten oteta liikaa mutta toisin kävi. Mitään hirveää alkoholin käyttöä ei ollut mutta seuraavan päivänä piti taas korjailla oloa ja seuraus oli, että joutui hommaamaan kaverin hoitamaan ajohommansa. Yritin varoitella ja sanoa, että määrät ovat taas niin suuria, että seuraavana päivänä on ongelmia.

Siivosin äskettäin ja rupesin tutkimaan kaapissa olleita juomia, jotka olin ostanut/saanut lahjaksi. Pullot löytyivät mutta sisältö oli tyhjä. Tämä oli taas yksi lisä tähän alkoholiongelmaisen kanssa elämiseen. Kun otin asian puheeksi, hän lupasi kyllä auliisti ostaa korvaavat tilalle. Ongelma ei vain ollut siinä. Hänen alkoholin tarpeensa on niin kova, että mitkään säännöt eivät sitä pitele. Olen nyt miettinyt ties monettako kertaa, että onko tällä suhteella tulevaisuutta. Hän myöntää kyllä ongelmansa, mutta ei tee mitään sen ratkaisemiseksi. Lisäksi hän vähättelee sitä ja suuttuu kun annan siitä palautetta. Jos tämä näin jatkuu. en näe muuta vaihtoehtoa, kun erota. Hän on normaalioloissa mukava, fiksu ja ihana ihminen mutta alkoholi on edelleen hänen suurin rakkautensa. Hän kuvittelee välillä, että hallitsee sitä mutta näin ei vain valitettavasti ole. Haluaisin uskoa, että tilanne tästä paranee mutta vaikeaa se on. Jos yritystoiminta loppuu, edessä taitaa olla vielä enemmän alkoholinhuuruisia päiviä ja sitä minä en jaksa.

Keväällä on ollut alustava suunnitelma lähteä lomalle esim Kanarialle mutta en ole asiasta yhtään innostunut. Nämä joulunajan ja sen jälkeiset tapahtumat vetävät mieleni apeaksi. Onko meillä yhteinen tulevaisuus vai ei?